• EE Articles
  • Uutiset
  • 11.12.2019
  • YIT OYJ

Kestävän kaupungin kolme kulmakiveä

YIT OYJ Uutinen 11.12.2019 klo 08:00

Kun kestävien kaupunkiympäristöjen asiantuntijat keskustelevat alansa tulevaisuudesta, menestyksen kulmakivinä nousevat lähes poikkeuksetta esiin kaupunkien riittävä tiiviys, sujuvat liikenneyhteydet ja eri osapuolten välinen yhteistyö.

Kaupunkien agendalle mahtuu hyvin monenlaisia asioita, mutta jotkut teemat yhdistävät niitä kaikkia. Nykyisin on vaikea löytää kaupunkia, joka ei pyrkisi esimerkiksi vähentämään ympäristökuormitustaan, lisäämään vetovoimaansa ja pitämään asukkaat sekä yritykset tyytyväisinä.

YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumassa 12.11. ruodittiin muun muassa kaupunkien monimuotoista roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen edistämisessä. Aihe kiinnostaa monia muitakin kuin kaupunkikehityksen asiantuntijoita – esimerkiksi YIT:n teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia kaupungeissa asuvista suomalaisista on vähintään melko huolissaan ilmastonmuutoksesta.*

”Johtavana kaupunkikehitysyrityksenä haluamme käydä sidosryhmiemme kanssa jatkuvaa keskustelua kaupunkien tulevaisuudesta ja tarjota heille tilaisuuden kuulla parhaita kotimaisia ja ulkomaisia kaupunkikehityksen asiantuntijoita”, kertoo Juha Kostiainen YIT:ltä Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumasta, joka järjestettiin tänä vuonna jo seitsemättä kertaa.

Tiiviin kaupunkirakenteen ja toimivien julkisten liikenneyhteyksien merkitys korostui heti tapahtuman ensimmäisessä puheenvuorossa, kun estradille asteli liikennesuunnittelun professori Jeff Kenworthy. Hän nosti esiin niin sanotun Marchettin vakion, jonka mukaan toimivat kaupungit ovat aina olleet ”tunnin laajuisia”.

”Tuntia voi pitää esimerkiksi kohtuullisen mittaisena työmatka-aikana. Etenkin raideliikenne nopeuttaa liikkumista kaupungissa, ja joukkoliikennevälineiden kehittyessä tunnista onkin kilometreillä ja pinta-alalla mitattuna tullut yhä laajempi”, Kenworthy kertoi.

Hänen mukaansa kaupungin joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat riittävän hyvät, kun väentiheys ylittää 35 asukasta hehtaarilla. Tason alapuolella riippuvuus henkilöautoliikenteestä kasvaa rajusti. Helsingin seudulla tiheys jää tällä hetkellä 33,2 asukkaaseen per hehtaari, kun vaikkapa Berliinissä sama lukema on 54,1, Wienissä 71,2 ja Madridissa 76,2. Eniten hajallaan ja yksityisautoilun varassa ovat monet amerikkalaiset kaupungit – esimerkiksi Atlantan tiheyslukema on 8,1 ja Houstonin 9,6.

Tiiviys luo kustannustehokkuutta

Tutkimuksessaan Jeff Kenworthy on jakanut 60 kaupunkiseutua vahvoihin ja heikkoihin raideliikennekaupunkeihin sekä ei-raideliikennekaupunkeihin. Tulokset kertovat, että vahvan raideliikenteen kaupungeissa on muun muassa vähiten liikennekuolemia, nopein joukkoliikennejärjestelmä ja suurin joukkoliikenteen käyttöaste.

”Toimiva raideliikenne edistää kaupunkien tiivistymistä, ja tiivis rakenne tulee edullisemmaksi pitää yllä kuin laajalle levittäytyvä. Kun kaupunkeihin rakennetaan useita tiiviitä keskuksia, joista löytyy asuntoja, elämää, työpaikkoja ja vahvat julkiset raideliikenneyhteydet, se edistää niin ympäristön, terveyden kuin elämänlaadukin asiaa”, Kenworthy linjasi.

Seuraavana puhunut Aalto-yliopiston professori Seppo Junnila ei lähtenyt vetämään yhtä suoraa korrelaatiota kasvavan tiiviyden ja vähenevien ympäristöpäästöjen välille. Suomalaista kaupunkiasumista tutkinut Junnila on havainnut, että tiiviyden merkitys vähenee, kun aletaan tutkia asumisen hiilipäästöjen sijaan hiilijalanjälkeä. Hänen mukaansa kokonaishiilijalanjälki on Suomessa suunnilleen sama, asui sitten kaupungin keskustassa tai laita-alueella. Rakenteen tiivistämisen lisäksi kaupungeissa täytyy siis tehdä paljon muitakin ilmastotekoja.

”Suuri osa rakennusalaa sivuavista ympäristöinvestoinneista on toistaiseksi suunnattu nolla- tai vähäpäästöiseen energiaan. On syytä kiinnittää enemmän huomiota myös rakentamisvaiheen ympäristöystävällisyyteen, sillä rakentaminen aiheuttaa ison osan rakennuksen koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Aitoja vaihtoehtoja kannattaa tuoda voimakkaammin esiin, ja vastuu tästä kuuluu niin rakentajille, kiinteistösijoittajille kuin kaupungeille”, Junnila korosti.

Kiertotalous voi puolittaa päästöt

Yksi tärkeimmistä työkaluista kestävyyskriisin ratkaisemiseksi on kiertotalous. Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen painotti, että kiertotalouden avulla voi esimerkiksi EU:n alueella leikata päästöt alle puoleen vuoteen 2050 mennessä – ja kaupungeilla on keskeinen rooli kiertotalouden edistämisessä.

”Kiertotalous eli arvon säilyttäminen kierrossa avaa isoja mahdollisuuksia taloudelle: säästöjä, uusia tuottoja sekä liiketoimintamahdollisuuksia, vahvempaa kilpailukykyä ja työllisyysvaikutuksia. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden on arvioitu tarjoavan Euroopalle noin 1,8 biljoonan dollarin verran nettohyötyä”, Tynkkynen mainitsi.

Hän kuitenkin myös muistutti, että kiertotalouteen perustuvien palvelujen käytännön vaikutuksista kaivataan lisää tutkimusta. Osa jakamistalouden ratkaisuista saattaa olla ympäristön kannalta jopa nurinkurisia. Johtavatko esimerkiksi autojen yhteiskäyttöpalvelut omasta autosta luopumiseen, vai aktivoivatko ne enemmän niitä, jotka muuten eivät käyttäisi autoa lainkaan?

Kaupungit tuottamaan lisää ruokaa ja kasautumishyötyjä

Helsingin yliopiston tutkija Seona Candy pohti puheenvuorossaan, miten kaupunkien väestöt ruokitaan ilmastoltaan muuttuvassa maailmassa. Hän korosti, että globaali ravintojärjestelmä ei nykyisellään kykene vastaamaan tuleviin haasteisiin. Lihan kulutusta pitää vähentää ja ravinteiden kierrätystä tehostaa. Lisäksi ruoan tuotanto- ja jakeluketjua kannattaa monipuolistaa.

”Perinteisesti kaupungit on suunniteltu ja rakennettu niin, että kaikki tuodaan sinne muualta. Järjestelmää pitäisi muuttaa siten, että kaupungit eivät vain kuluta vaan myös tuottavat jotain takaisin järjestelmään. Tarvitaan muun muassa lisää kaupunkiviljelyä. Kun ruoka tulee monista eri lähteistä, se vahvistaa samalla riskienhallintaa yllättävien tilanteiden varalle. Esimerkiksi Helsingissä lähtisin liikkeelle katsomalla, mihin käyttöön keskustojen liepeillä olevat maat sopivat ja mitä siellä voisi kasvaa”, Candy sanoo.

Jos kaupungeilla onkin runsaasti petrattavaa vastuullisessa ruoantuotannossa, taloudellisen hyvinvoinnin tuottamisessa ne ovat aina olleet haja-asutusalueita edellä. Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäsen mukaan kaupungistuminen on historiallisesti kulkenut käsi kädessä tuottavuuden kasvun kanssa.

”Tuottavuus kuvaa, kuinka paljon arvonlisää yksi työntekijä pystyy tunnissa saamaan aikaan. Tuottavuuden näkökulmasta kaupungilla on monia etuja puolellaan. Se on iso työmarkkina, jossa yritykset ovat lähellä toisiaan, asiakkaitaan ja tarvitsemiaan resursseja. Kaupungissa yritykset voivat helpommin erikoistua ja kasvaa vahvuuksiensa varassa. Nämä ovat esimerkkejä kaupunkien niin sanotuista kasautumishyödyistä”, Määttänen kertoi.

Tuottavuuden ja elintason nousulla sekä palvelukirjon monipuolistumisella on kuitenkin myös toinen puolensa – samalla asumiskulut yleensä nousevat. Se tarkoittaa, että kasautumishyödyt menevät ensisijaisesti maanomistajan taskuun. Määttäsen mielestä kaupungeille onkin tärkeää hinnoitella maa sen todellisen arvon mukaan.

”Kasautumishyödyt voivat jäädä haaveeksi, jos arvokasta maata pidetään toisarvoisessa käytössä, esimerkiksi tienä tai parkkipaikkana. Mielestäni parkkipaikkojen tulisikin olla markkinahintaisia ja keskustoissa pitäisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut. Sosiaaliset asumiskysymykset taas on vastuullisempaa hoitaa asumistuen ja muiden tulonsiirtojen avulla kuin jakamalla ihmisille halpoja asuntoja kalliilta maa-alueilta. Kannattaa mahdollistaa kasautumishyödyt, verottaa näitä hyötyjä ja miettiä sen jälkeen, millaista tulonjakopolitiikkaa toteutetaan”, Määttänen linjasi.

Vetovoimainen kaupunki syntyy yhteistyössä

Ympäristövastuun lisäksi kestävään kaupunkikehitykseen kuuluu myös kaupunkien pitäminen sosiaalisesti ja taloudellisesti elinvoimaisina. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta avasi karua todellisuutta Itä-Suomen kaupunkikeskuksissa.

”Itä-Suomessa väestönkehitys on monin paikoin dramaattista. Vuosien 2018–2040 välillä alueen väestömäärän on ennustettu supistuvan 126 000 hengellä, ja muuttoliike poispäin koskettaa nimenomaan elinvoimaisinta väestönosaa. Onneksi mukaan mahtuu onnistujiakin – esimerkiksi Kuopio on muuttovoittokunta ja Joensuu taas elinvoimaisuudeltaan Suomen kuudenneksi vahvin kaupunkiseutu”, Viialainen totesi.

Lääkkeeksi ongelmiin Viialainen ehdotti muun muassa aluehallinnon uudistamista.

”Suomessa on sekava ja päällekkäinen aluehallinto, jossa saadaan aikaan liian vähän. Tarvitaan tehokkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta, joka perustuu laajaan yhteistyöhön. Joensuun elinvoimaisuus on siitä rohkaiseva esimerkki. Kun saadaan näkijät ja tekijät saman pöydän ääreen, on helpompi suunnitella tiivistä ja vetovoimaista kaupunkia, joka rakentuu olemassa olevien vahvuuksien varaan.”

*Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri 2019
Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri toteutettiin nyt toista kertaa. Kysely on suunnattu seuraavien kahdeksan kaupungin asukkaille: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 16.-27.9.2019. Vastaajia oli 1 022. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen. 

Barometrin tuloksista ja kaupunkikehittämisen teemoista keskusteltiin YIT:n 12.11.2019 jo seitsemättä kertaa järjestetyssä Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa, jonne oli ilmoittautunut noin 200 kaupunkien ja kiinteistöalan päättäjää. Tänä vuonna aiheina oli mm. kiertotalous, kaupungistuminen, co-living ja työnmuutos. Seminaarin teema oli ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?”.

Lisätietoja:
Juha Kostiainen, johtaja, kestävä kaupunkikehitys, YIT Oyj, puh. 0400 721 475, juha.kostiainen@yit.fi  
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi

www.yitgroup.com

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi